Ympäristökasvatus yliopistoaineena ja ammattina

Ympäristökasvatus on investointia parempaa ja puhtaampaa tulevaisuutta varten. Oppiaineena se poikkeaa muista perinteisistä aineista nimenomaan siinä, että tässä teemassa ei pelkästään opita tärkeitä tietoja ja taitoja ympäristön toiminnasta sekä sen suojelusta, vaan sillä luodaan myös arvoja ja kasvatetaan elämäntapaa. Tarkoituksena on, että ympäristö huomioidaan jokapäiväisessä elämässä.

 

Ympäristökasvatusta ei pelkästään opita peruskouluissa, sillä siihen voidaan lukea myös sellainen kasvatus, jota saamme kodeissamme jo pienestä pitäen – tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi ne, mihin roskat laitetaan ja lajitellaan sekä miten luontoa varjellaan ja arvostetaan. Tämän johdosta eräänlainen perusympäristökasvatus on meillä suomalaisilla veressä. Tänä päivänä se on tarpeen myös tieteen alana, sillä monissa osissa maapalloamme ympäristön tulevaisuus on vaakalaudalla ja tieto sekä taito sen suojelusta on hyvin heikkoa.

 

Mitä on ympäristökasvatus?

 

Ympäristökasvatus alana tai ammattina lukeutuu useimmiten osaksi jotain muuta tutkintoa, sillä aiheena se on tärkeä osa montaa ammattia, kuten kasvatustieteitä, luonnontieteitä, kemiaa, biologiaa, maantiedettä tai metsä- ja maataloustieteitä. Esimerkiksi opettajan työssä on osattava valistaa lapsia ympäristön merkityksestä ja siitä, miten se on otettava huomioon jokapäiväisessä elämässä.

 

Luonnontieteissä opiskellaan nykyteknologian vaikutuksista luontoon huomioimalla teollisuuden päästöt, liikenteen kasvu tai jätteiden aiheuttama kuormitus. Kehitys on tänä päivänä tapahduttava kaikilla aloilla siten, että ympäristö otetaan huomioon, joten siis tiedostaminen sivuaa miltei kaikkia tietojen ja taitojen aloja tavalla tai toisella.

 

Ympäristöasioiden parissa on paljon tekemistä ja tänä päivänä suuri osa työstä tehdään myös erilaisten järjestöjen ja vapaaehtoistyöntekijöiden avulla. Esimerkkejä tällaisesta toiminnasta ovat muun muassa Itämerihaaste, Vihreä Lippu, kaupunkien luontokeskukset tai ekotoimikunnat. Näiden kaikkien organisaatioiden tehtävä on lisätä tietoisuutta.

 

Missä voi opiskella ympäristökasvatusta tai ympäristötieteitä?

 

Jos ympäristöasiat ja ympäristökasvatus tuntuvat aloina kiinnostavalta, voi valita itselleen sopivan koulutusvaihtoehdon, sillä eri tieteenaloilta löytyy erilaisia aiheeseen liittyviä opintolinjoja. Yliopistotasolla voi lukea esimerkiksi kasvatustieteiden korkeakoulututkinnon, johon on yhdistetty ympäristökasvatuksen opintoja. Luonnontieteiden alalla voi puolestaan opiskella esimerkiksi bio- ja ympäristötieteitä, biokemiaa, kemiaa, geologiaa tai fysikaalisia tieteitä ja maantiedettä.

Myös maa- ja metsätieteiden tiedekunnissa voi lukea ympäristötietopainotteisen tutkinnon.

 

Eri tiedekunnissa koulutuksen kokoonpano vaihtelee, mutta ennen kaikkea opiskelija voi itse vaikuttaa siihen, millaisen painotuksen koulutukselleen haluaa. Mainituissa tiedekunnissa voi suorittaa joko kandidaatin tai maisterin tutkintoja. Myös ammattikorkeakouluissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa voi suorittaa ympäristöalan tutkintoja tai jatkokursseja aiemmin suoritettuun tutkintoon.

Oppilaitoksia, joista löytyy ympäristöalan koulutusta:

 

  • Suomen ympäristöopisto SYKLI
  • TAKK Tampereen aikuiskoulutuskeskus
  • Suomen ympäristökasvatuksen seura
  • Työväenopistot
  • Työmarkkinakoulutus

Työskentely ympäristötehtävissä

 

Ympäristöasioiden parissa työskentely on mielenkiintoista mutta myös haasteellista, sillä monia hyvin erilaisia tekijöitä on otettava huomioon samanaikaisesti. Tänä päivänä ympäristönäkökohtien huomioiminen kaikenlaisissa päätöksissä on aina vain tärkeämpää, joten lähes jokaisessa työssä ympäristötietoisuus on osa arkea. Esimerkiksi tuotekehitys, kaupunkien suunnittelu, elintarvikeala ja maatalous ovat aloja, joissa ympäristön huomioon ottaminen ehdoton edellytys jo pelkästään lakisääteidenkin vuoksi.

 

Ympäristöasioiden parissa työskenteleviltä edellytetään siis kykyä ajatella luovasti, olla kriittinen ja toimia yli alan rajojen. Omaa osaamista ja tuntemusta on samalla päivittäin kasvatettava ympäristölainsäädännön kiristyessä ja yhteiskunnan edellytysten muuttuessa. Ympäristöasioiden parissa työskentely on siis ehdottomasti vaihtelevaa ja mielenkiinoista. Motivaatiota lisää se, että se on paremman ja kestävämmän tulevaisuuden rakentamista. Ammattilainen näkee siis konkreettisesti työnsä jäljen.

Opiskeleminen Savonlinnassa

Savonlinna on noin 40 000 asukkaan kaupunki Etelä-Savon maakunnassa. Se ei ole kuuluisa kouluistaan, vaan Olavinlinnasta, jossa järjestetään vuosittain maankuullut Oopperajuhlat. Kaupungissa on kuitenkin kaksi korkeakoulua: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto, jonka koko toiminta siirtyy Joensuuhun vuonna 2018.

 

Korkeakoulutuksen lisäksi Savonlinnassa on useita koulutuslaitoksia, kuten SAMI Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Savonlinnan kesäyliopisto, Linnalan kansalaisopisto ja Tanhuvaaran urheiluopisto.

 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, joka tunnetaan myös nimellä Xamk, on aloittanut toimintansa vasta 2017 vuoden alusta. Se syntyi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Mikkelin ammattikorkeakoulun fuusiosta. Koulun ylläpitäjä on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, jonka omistaa Mikkelin, Savonlinnan, Kotkan ja Kouvolan kaupungit.

 

Xamk tekee opetuksen lisäksi tutkimus- ja kehittämistyötä sekä tuottaa palveluja yrityksille ja ihmisille. Se on hyvinvoinnin, teknologian ja luovan talouden korkeakoulu. Tämän oppilaitoksen tutkintoja voi opiskella Kotkassa, Kouvolassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa.

 

Opiskelijamäärältään Suomen viidenneksi suurimmassa korkeakoulussa opiskelee noin 9300 oppilasta, joista vuosittain valmistuu 1700 ihmistä. Lisäksi joka vuosi koulussa aloittaa noin 2500 uutta opiskelijaa. Koulussa myös työskentelee 750 opettajaa. Sen budjetti on Suomen toiseksi suurin ja liikevaihto on 70 miljoonaa euroa.

 

Xamk tarjoaa koulutusta nuorille ja aikuisille, työssä käyville ja työuran jälkeiseen elämään. Valmistuneista 78 prosenttia työllistyy nopeasti. Korkeakoulututkinnon voi suorittaa päivä- tai monimuoto-opintoina sekä siellä on mahdollisuus opiskella ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Opiskelu sujuu myös avoimessa ammattikorkeakoulussa, täydennyskoulutuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa.

 

Korkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia Xamkissa on 54. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoa tarjoavia koulutuksia on 19. Savonlinnassa opiskeltavat koulutukset ovat seuraavat:

 

Korkeakoulututkinnot:

 

  • Fysioterapeutti
  • Insinööri, biotuotetekniikka (päivä ja monimuoto)
  • Insinööri, mekaaninen puurakentaminen
  • Jalkaterapeutti
  • Sairaanhoitaja (päivä ja monimuoto), Savonlinnan lisäksi koulutus jakaantuu Mikkeliin ja Kotkaan
  • Fysioterapeutti (monimuoto)
  • Jalkaterapeutti (monimuoto)

Ylemmät korkeakoulututkinnot:

  • Monialainen toimintakyvyn edistäminen
  • Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, Mikkeli ja Savonlinna

Savonlinnan kesäyliopisto

 

Savonlinnan kesäyliopisto on perustettu jo vuonna 1964 ja sen ylläpitäjä on vuonna 1990 perustettu Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys ry. Yhdistyksen perustajajäsenet ovat kahdeksan Savonlinnan kuntaa, Joensuun yliopisto ja Etelä-Savon maakuntaliitto.

 

Kesäyliopisto on avoinna kaikille koulutuksesta kiinnostuneille, iästä ja pohjakoulutuksesta huolimatta. Se on myös vahvasti mukana Savonlinnan seudun kulttuuri- ja matkailutyössä. Siellä voi opiskella avoimessa yliopistossa ja täydennyskoulutuksessa.

 

Opiskeltaviin aloihin kuuluu esimerkiksi hallinto- ja yhteiskunta-ala, kasvatus- ja opetusala, musiikki, kulttuuri ja taide sekä kielet. Koulussa järjestetään myös abi- ja lukiolaiskursseja sekä seniorikursseja. Kesäyliopisto toimii yhteistyössä Nurmeksen kesäakatemian ja Savonlinnan musiikkiakatemian kanssa.

 

SAMI Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

 

SAMI on monialainen ja palkittu ammattioppilaitos. Opiskelijoita koulussa on noin 2200. He opiskelevat päiväopetuksessa, oppisopimuskoulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa. Oppilaitos on aloittanut toimintansa jo vuonna 1960, jolloin se tunnettiin Savonlinnan ammattikouluna.

 

Opistossa voi opiskella ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillista lisäkoulutusta, työvoima- ja henkilökoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja voi suorittaa näyttötutkintoina. SAMI tarjolla olevat opiskelualat ovat hyvin moninaisia.

 

Perustutkintoja on esimerkiksi seuraavat vaihtoehdot:

 

  • Autoala
  • Elintarvikeala
  • Hius- ja kauneudenhoitoala
  • Hotelli-, ravintola- ja catering-ala
  • Käsi- ja taideteollisuus
  • Liiketalous
  • Puuala
  • Rakennusala
  • Sosiaali- ja terveysala
  • Tieto- ja viestintätekniikka

Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ovat esimerkiksi:

 

  • Isännöitsijä
  • Lähimiestyö
  • Laitoshuoltaja
  • Ravintolakokki
  • Teatteriala
  • Kaupan esimies
  • Luontokartoittaja

 

Muita toisen asteen kouluja ja erikoiskouluja Savonlinnassa

 

Savonlinnassa on peruskoulujen ja toisen asteen lukioiden sekä ammattikoulujen lisäksi eri aloille erikoistuneita kouluja. Suurin osa erikoiskouluista ovat erikoistuneet taide- ja musiikkialoihin. Näistä esimerkkeinä ovat Tanhuvaaran urheiluopisto, Savonlinnan musiikkiakatemia, Savonlinnan taidelukio ja Savonlinnan musiikkiopisto.

Yliopistoyhteistyö tärkeä osa nykypäivää


Opiskelussa yhteistyö on monessa mielessä, ja monella tasolla, erittäin tarpeellista. Oppimisessa sinällään on jo kyse eräänlaisesta yhteistyöstä tai vuorovaikutuksesta, sillä oppimisprosessi edellyttää että ensin opitaan teoria, seuraavaksi testataan sen todenmukaisuus toisessa käytännön tilanteessa, kuten yrityksen toiminnassa tai ihmisten käyttäytymisessä tietyissä olosuhteissa.

Opiskelussa yhteistyö on siis avainsana, sen avulla vaihdetaan ja verrataan omaa tietoa ja taitoa. Samalla tavalla myös koulutuslaitokset, kuten yliopistot, panostavat yhteistyöhön, sekä toisten yliopistojen että myös työmaailmassa toimivien yritysten kanssa. Yliopistotutkinto saa entistä enemmän sisältöä jos siihen sisältyy vaihto-opiskelu toisessa kotimaisessa tai ulkomaalaisessa yliopistossa, samoin itse tiede sinällään kehittyy erilailla, jos sen tutkija saa virikkeitä työhönsä toisenlaisia virikkeitä erilaisilta näkemyskannoilta katsottuna.

Osa opinnoista toisessa oppilaitoksessa – yksi loppututkinto!

Yliopistotutkinto edellyttää tietyn määrän opintopisteitä ja kursseja, joiden kokoonpano vaihtelee eri yliopistojen välillä. Usein kokonaispistemäärästä tietty osa on pakollisia, omassa yliopistossa suoritettavia kursseja, kun puolestaan tietty osa on vapaa-valintaisia kursseja. Näistä itse valittavista kursseista voi suorittaa osan toisessa yliopistossa. Tärkeää on kuitenkin tässä yhteydessä olla tietoinen yliopistojen välisistä yhteistyösopimuksista. Kyseiset sopimukset määrittelevät missä muissa opintolaitoksissa voi suorittaa osan opinnoistaan, ja miten ne voi laskea osaksi loppututkintoa. Yleensä haku kyseisiin yhteistyöopintoihin tapahtuukin oman yliopiston kautta, jotta kyseiset opintopisteet voidaan laskea osaksi tiettyä tutkintoa.

Ota rohkeasti yhteyttä oman oppilaitoksesi kansainvälisiin palveluiin. Tämä yksikkö koordinoi paitsi ulkomaalaisten oppilaiden tuloa kotiyliopistoosi mutta myös lähettää omia opiskelijoitaan maailmalle. He osaavat parhaiten suositella juuri sinun opintojasi parhaiten täydentävää yhteistyöyliopistoa ja kertoa, mitä eri maassa opiskelijoilta voi odottaa.

Vaihto-opiskelu ulkomailla

Kansainvälisyys on tämän päivän työmarkkinoilla hyvin merkittävä tekijä, ennen kaikkea Euroopan Unionin sisällä, jossa työvoima voi liikkua vapaasti maiden rajojen yli. On siis myös hyvin luonnollista että opiskelut ovat avautuneet maiden kesken, ja mahdollisuudet opiskella muissa Euroopan maissa ovat kasvaneet. Myös Euroopan ulkopuolisiin maihin voi hakeutua vaihto-opiskeluun, ja erilaisia yhteistyösopimuksia on olemassa yliopistojen kesken maailman laajuisesti.

Opiskelijana on kuitenkin tässäkin tapauksessa syytä ottaa selvää yhteistyö-sopimusten säännöistä, ja ennen kaikkea mahdollisuudesta hyödyntää opintotukea myös ulkomailla opiskeltaessa.

Yliopistojen- ja yritystenvälinen yhteistyö

Yksi yliopistojen ja koulutuslaitosten tärkeimmistä tehtävistä on tuottaa yhteiskunnalle osaajia, taitajia, kehittäjiä, jotka osaavat ratkaista yhä vain nopeammin ja nopeammin kehittyviä haasteita. Jotta koulutus vastaisi yritysmaailman vaatimuksia, on yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö koulutuksen aikana hyvin tärkeää. Yhteistyön välityksellä opiskelijat pääsevät ratkomaan todellisia haasteita, ja samanaikaisesti kyseinen työmaailmaan osallistuminen on hyödyksi yritykselle.

Monet yritykset sijoittavatkin tuntuvia summia tällaiseen yliopistojen kanssa tehtävään yhteistyöhön esimerkiksi sponsoroimalla maisterin tai tohtorin tutkimus -projekteja. Näin tapahtuvassa yhteistyössä määritellään myös tarkalleen miten kyseinen yritys saa käyttää yhteistyön tuloksia, samalla opiskelijalle tai tutkijalle aukeaa mahdollisuus myöhempään työsuhteeseen kyseisessä yrityksessä.

Miten yliopistoyhteistyötä voidaan edistää?

Yhä vahvemmin kansainväliseksi muuttuva yhteiskunta edellyttää sen kaikilta osa-alueilta vahvempaa ja syvempää yhteistyötä. Kilpailu on kasvavaa, ja pärjääminen markkinoilla edellyttää vahvaa osaamista ja jatkuvaa innovaatiota. Yliopistojen yhteistyö yhteiskunnan eri vaikuttajien kanssa on siis tärkeää, ja sen on myös jatkuvasti kasvussa.

Koululaitosten tulee vastata tämän päivän tarpeita, ja siihen päästään ainoastaan kyseisellä yhteistyöllä. Yhteistyötä yliopistojen ja erilaisten tutkimuslaitosten välillä edistää muun muassa tutkimusrahoitusvälineet, henkilöstön liikkuvuus, verkostoituminen, yhteiset kampukset ja maantieteellinen läheisyys. Yhteistyötä voidaan myös edistää organisaatio- ja valtakunnallisella tasolla helpottamalla säädöksiä ja muuttamalla yhteistyötä koskevia linjauksia.